Konserni

Hans Liebherr – yrittäjä, keksijä, visionääri

Liebherr-konsernin menestystarina on erottamattomasti sidoksissa konsernin perustajaan. Hans Liebherr oli rakennusmestari, väsymätön keksijä, käytännönläheinen liikemies ja menestynyt uraauurtava yrittäjä.

portraetdesfirmengruenders 1920x1920

Uranuurtaja – ideoista käytäntöön

Hans Liebherr on yksi Saksan sodanjälkeisen talouden suurista uranuurtajista. Hänen mullistavien keksintöjensä joukossa ovat mobiilitorninosturi ja Euroopan ensimmäinen hydraulinen kaivukone. Nämä innovaatiot ovat muuttaneet rakennusalaa pysyvästi. ”Hans Liebherrin kaupallinen menestys perustuu kykyyn valita lukuisten ideoiden joukosta juuri oikeat ratkaisevalla hetkellä”, sanoi Aachenin teknillisen yliopiston dekaani professori Weyres myöntäessään Liebherrille kunniatohtorin arvonimeä vuonna 1964. Työssään Hans Liebherr osoitti, että hänellä oli merkittävä kyky ennakoida lupaavien tuotteiden ja markkinoiden menestystä. Liebherr oli innokas keksijä, joka ei jäänyt lepäämään laakereilleen. Hän kehitti uusia tuotteita väsymättä ja teki niistä myyntikelpoisia ripeästi ja määrätietoisesti tiiviissä yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa.

liebherr-hans-liebherr-crane-kirchdorf-1953

Määrätietoinen – malliesimerkki peräänantamattomuudesta

Vaikka tuotteet eivät aina saavuttaneet menestystä yhdessä yössä, Hans Liebherr ei antanut periksi. Esimerkiksi kun ensimmäinen mobiilitorninosturi esiteltiin Frankfurtin syysmessuilla vuonna 1949, vastaanotto oli pettymys. ”Itse asiassa messujen päätyttyä olisin voinut lopettaa nosturien tuotannon siihen paikkaan”, hän muisteli. Hans Liebherr kuitenkin piti kiinni suunnitelmiensa toteuttamisesta, ja ensimmäisten sopimusten myötä tuotanto saattoi alkaa. Yrittäjänä Liebherr piti aina katseen tulevaisuudessa. Hänen mottonsa oli: ”Sinnikkyydellä on mahdollista saavuttaa myös lähes mahdottomilta tuntuvia tavoitteita.” Hans Liebherrin määrätietoisuus ja tinkimätön tahto parantaa ovat syynä siihen, että nykyisin ”Made by Liebherr” on merkki tuotteiden erinomaisesta laadusta ja käyttöhyödystä kaikkialla maailmassa.

liebherr-founder-hans-liebherr-portrait

Liikemies – harkittua laajentamista

Yrittäjänä Hans Liebherr keskittyi laajentamiseen vaihe kerrallaan vaarantamatta riippumattomuuttaan. ”En ole oikeastaan koskaan ottanut riskejä. Suunnittelin toimenpiteet aina siten, että resurssit riittäisivät.” Tämän periaatteen mukaisesti hän rahoitti kaikki hankkeet alusta pitäen omista varoistaan. Niukkoja poistoja lukuun ottamatta voitot jäivät yhtiöön, jotta tutkimusta, kehitystä, tuotantoa ja myyntiä voitiin optimoida entisestään. Tämän riippumattomuuden ansiosta Hans Liebherr pystyi luotsaamaan voimakkaasti laajentunutta yhtiötä talouden suhdannevaihteluissa ja tekemään tarvittavat pitkän aikavälin tuotekehitystoimet.

liebherr-hans-liebherr-doctorate-1964.jpg

Rakennusmestari – maanläheinen persoona

Hans Liebherr oli yksi aikansa merkittävistä saksalaisyrittäjistä, mutta hän oli aina vaatimaton. ”Kuten tiedätte, minähän olen vain rakennusmestari”, hän sanoi vastaanottaessaan kunniatohtorin arvonimen. Pienestä rakennusyrityksestä oli 1960-luvun puoliväliin mennessä hänen johdollaan tullut kansainvälisesti johtava rakennuskoneiden valmistaja. Silti hän valvoi tuotantolaitoksiaan henkilökohtaisesti. Hänen mottonsa oli: tee se itse, ajattele omilla aivoillasi, älä käy pitkiä keskusteluja, hoida homma. Liebherr kävi paikan päällä tutustumassa tilanteeseen, kävi perinpohjaisia keskusteluja henkilöstön kanssa ja sitten teki saman tien päätöksen nopeasti ja käytännönläheisesti. Tämän maanläheisen lähestymistavan ansiosta hän oli aina asiakkaiden tarpeiden tasalla.

liebherr-hans-liebherr-biberach-1971

Perheyrityksen pää – periaatteena vastuunkanto

Hans Liebherr aloitti uransa vanhempiensa rakennusyrityksessä ja olikin henkeen ja vereen perheyrittäjä. ”Hän halusi aina kaikkien ajattelevan itse ja ottavan vastuuta”, Willi Liebherr sanoi kerran isästään. Sama pätee myös työntekijöihin. Vaikka yhtiö kasvoi konserniksi Hans Liebherrin johdolla, yksittäistä suurta keskusorganisaatiota ei muodostettu. Liebherr keskittyi kehittämään itsenäisiä yhtiön divisioonia aina kun mahdollista ja antoi työntekijöiden osallistua päätöksentekoon. ”Aina kun rakensin uuden tehtaan, nimitin sille uuden johtotiimin. En halua, että tehdasta johdetaan ylhäältä päin”, yrittäjä sanoi. Kun Hans Liebherr kuoli vuonna 1993, yhtiön johtoon astui kolme hänen viidestä lapsestaan. Vielä tänäkin päivänä kaikki osakkeenomistajat ovat perheenjäseniä – nyt konsernin johtoon osallistuu jo kolmas sukupolvi.